Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tulee – pitääkö olla huolissaan?
EU on säätämässä uudistettua rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä (EPBD), joka pyrkii parantamaan rakennusten energiatehokkuutta ja vähentämään niissä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Asuinkiinteistöjen omistajat, mm. asunto-osakeyhtiöt ovat avainasemassa energiatehokkuuden parantamisessa. Miten direktiivi etenee ja miten se tulee vaikuttamaan kiinteistöjen rakentamiseen ja korjauksiin?
Tässä vaiheessa olennaisin tieto energiatehokkuusdirektiivistä on, että sitä valmistellaan edelleen, ja sen sisältö elää vielä. Lopullinen sisältö selviää vasta neuvotteluiden päätyttyä.
”On oikeastaan mahdotonta sanoa, mikä on maali tällä hetkellä. Ei myöskään ole edes selvää, milloin direktiivi astuu voimaan – prosessissa voi mennä montakin vuotta”, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
EU-komissio julkaisi ehdotuksensa direktiiviksi joulukuussa 2021. Ministerineuvosto esitti siihen oman kantansa lokakuussa 2022, ja EU-parlamentti maaliskuussa 2023. Lopullisen sisällön direktiivi saa näiden kolmen osapuolen välisissä ns. trilogi-neuvotteluissa. Kiinteistöliitto julkaisi maaliskuussa oman kannanottonsa, jossa direktiiviesityksen pelätään ajavan suomalaiset asuinkiinteistöjen omistajat ennenaikaisiin korjauksiin velvoitteiden täyttämiseksi.
”Esityksen ongelma tällä hetkellä on se, että se menee liian yksityiskohtaisiin asioihin, eikä jätä riittävästi valtaa yksityisille maille. On utopistista ajatella, että koko rakennuskanta saavuttaisi kaikki tavoitteet. Hyvänä esimerkkinä on vaatimus polkupyöräpaikkojen toteutumisesta: suuressa osassa Suomea ei edes ole polkupyöräilylle ja -pyörille niin paljon kysyntää”, Hiltunen sanoo.
Miten direktiiviin voi valmistautua?
Vaikka direktiivi häämöttää vasta tulevaisuudessa, Hiltunen korostaa, että nyt on hyvä aika valmistautua ja tehdä korjauksia sekä parannuksia ajoittaen ne oikein rakennuksien elinkaarelle. Energiatehokkuuden parantamistoimet kannattaa tehdä normaalin kiinteistötoimien yhteydessä ja miettiä, mitkä asiat juuri kyseisessä kiinteistössä tarvitsevat kohennusta.
”Huomiota voi kiinnittää esimerkiksi lämmitysjärjestelmään: jos osassa taloa on kylmä ja osassa kuuma, silloin kannattaa varmistaa järjestelmän tasapainotus. Toinen on lämmöntalteenotto poistoilmasta, joka on erittäin kustannustehokasta tehdä”, Hiltunen sanoo.
Myös valaistusratkaisut ovat tärkeitä. Mikäli kiinteistöissä on edelleen käytössä halogeenejä tai hehkulamppuja, ne kannattaa vaihtaa ledipohjaiseksi.
”Ylipäätään mitä tahansa korjatessa tai uusiessa samalla on järkevää miettiä, miten uusi ratkaisu parantaa energiatehokkuutta. Lämmönvaihtimien tai ikkunoiden uusiminen voi vaikuttaa paljonkin. Kattoremontin yhteydessä voi miettiä, onko yläpohjan lämpöeristystä mahdollista parantaa. Näillä pystyy jo saavuttamaan paljon”, Hiltunen sanoo.
”Jos lämmitysjärjestelmät vaativat uusimista, niin nyt on järkevää vaihtaa uusiutuviin energialähteisiin ja luopua maakaasun sekä öljyn käytöstä. Jos on mahdollista asentaa aurinkopaneeleja, sekin voi olla kannattava toimenpide.”
Raha ratkaisee
Mitkä ovat parhaat kannustimet taloyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille parantaa energiatehokkuutta?
”Taloudellinen kannustin on tärkein motivaattori. Jos päästöoikeuksien hinnat nousevat, silloin myös energialaskut kasvavat ja syntyy taloudellinen kannustin – takaisinmaksuajat lyhenevät ja siinä säästää,” Hiltunen sanoo.
”Energiatehokkuusluokituksilla on toistaiseksi ollut vähän merkitystä asuntokaupoissa. Siksi eurot ja sentit ovat keskeinen tapa vaikuttaa.”
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja vähentää niiden kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla avautuu mahdollisuuksia säästää energiaa ja kustannuksia pitkällä aikavälillä sekä parantaa kiinteistöjen arvoa. Kaikki tämä on järkevää kiinteistön ylläpitoa ja kulujen optimointia.
”Nyt ei kannata korjata mitään pelkästään direktiivin takia, vaan elää kuten normaalisti eli pitää kiinteistöt hyvässä kunnossa, suunnitella hyvin ja kilpailuttaa korjaustyöt huolella. Sitten, kun tiedetään, mikä direktiivi ja lainsäädäntö tulee olemaan, otetaan se huomioon.”
”Kiinteistöliitto puolestaan jatkaa vaikuttamistyötä, jotta saisimme riittävästi kansallisia joustoja ja direktiivissä otettaisiin huomioon se, että Suomi on valtava maa, jossa on erilaiset ilmasto-olosuhteet eri kaupungeissa ja kunnissa. Kullakin maalla on omat erityisolosuhteensa. Pyrimme siis vaikuttamaan ja tukemaan Suomen neuvottelijoita”, Hiltunen sanoo.
Motivan energiatehokkuuden asiantuntija Päivi Suur-Uski kertoo blogissamme lisää käytännön vinkkejä energiatehokkuuden parantamiseen.
